“Everything is better when you are rested” toteaa restoratiivisen joogan pioneeri Judith Hanson Lasater. En voisi olla enempää samaa mieltä hänen kanssaan. Ollessamme väsyneitä tai uupuneita päivät tuntuvat lähes poikkeuksetta epämiellyttäviltä. Ajatus pätkii, pinna saattaa olla kireällä ja keho jäykkä. Restoratiivinen jooga voi auttaa palautumisessa fyysisesti, henkisesti ja emotionaalisesti.
Mutta mitä se restoratiivinen jooga käytännössä oikein on, mistä se on tullut ja mitkä ovat sen hyödyt?
Restoratiivisen joogan idea
Restoratiivisen joogan ajatuksena on edistää syvää rentoutumista ja palautumista. Ei siis ole kyse voimaharjoittelusta tai venytystuntuman etsimisestä vaan ennemminkin fyysisten ponnistelujen vähentämisestä, hellittämisestä ja uusiutumisesta.
Asanoissa keho tuetaan erittäin hyvin käyttämällä useita erilaisia apuvälineitä kuten esimerkiksi vilttejä, bolstereita, blokkeja, vöitä sekä tuoleja ja silmätyynyjä.
Apuvälineitä ei käytetä mistä tahansa syystä, vaan niillä on olennainen merkitys. Kun apuvälineet asetetaan oikein, ne ottavat painoa pois keholta ja auttavat meitä hellittämään fyysisesti sekä purkamaan jännityksiä kehossa.
Asanoissa viivytään melko pitkään, yleensä 5-20 minuuttia. Näin parasympaattinen hermostomme, joka on vastuussa esimerkiksi levosta ja ruuansulatuksesta, pääsee aktivoitumaan, mikä taas puolestaan edistää rentoutumista.
Restoratiivisen joogan hyödyt
Kehomme hyötyy syvästä rentouden tilasta kokonaisvaltaisesti. Rentoutumisen kautta keho avautuu ja mahdollisesti notkistuu, verenpaine ja verensokeri alenevat, lihaskireydet vähenevät, ruuansulatuselimistön toiminta tasapainottuu, vastustuskyky lisääntyy ja väsymys sekä uniongelmat helpottuvat. Restoratiivisesta joogasta voi olla apua myös päänsärkyihin ja migreeniin.
Harjoituksella on vaikutuksia kehon lisäksi myös mieleen. Kun annamme huomion olla tässä hetkessä, kehotuntemuksissa ja hengityksissä, mielen vilkkaus todennäköisesti vähenee. Restoratiivinen joogaharjoituksen aikana käännymme sisäänpäin ja saamme yhteyden itseemme, mikä voi olla hyvinkin eheyttävää. Sanotaan myös, että restoratiivinen jooga voi auttaa ahdistukseen ja pelkoihin.
Restoratiivisen joogan historia
Restoratiivinen jooga juontaa juurensa B.K.S. Iyengarin kehittämästä menetelmästä. Iyengar huomasi joogaa opettaessaan, että suurin osa joogavammoista johtuu pinnistelystä asanassa ja puskemisesta sellaiseen asanaan, johon keho ei ole valmis. Tästä syystä hän alkoi modifioida asanoita ja otti käyttöön apuvälineitä, jotka helpottivat kehon turvallista linjaamista. Lisäksi hän huomasi, että passiivisilla asanoilla, joissa keho voi tukeutua apuvälineisiin, on merkittävä vaikutus stressin vähenemisen ja kokonaisvaltaisen paranemisen kannalta.
Viikon mittainen harjoitukseni
Restoratiivinen jooga on jotain, mikä täytyy kokea, jotta voisi ymmärtää sen syvyyden ja merkityksen. Joogasiskoni ja kollegani Inkeri Kallio tarvitsi koulutukseensa harjoitusoppilaan ja minähän ilmoittauduin innokkaaksi koekaniiniksi. Tarkoituksena on hakea apua restoratiivisesta joogasta johonkin ongelmaan muutaman asanan avulla ja tutkia, mitä vaikutuksia viikon kestävällä päivittäisellä harjoittamisella on.
Minulla on ollut keväällä pientä alaselkäkipua ja olen päässyt hoitamaan kehoani myös erinomaisen osteopaatin kanssa. Kipu aiheutuu muutamasta eri asiasta, joista yksi on rintarangan lievä jäykkyys. Tästä syystä asanoiksi valikoituivatkin sellaiset, jotka tekevät kevyesti tilaa rintarankaani. On mielenkiintoista nähdä, miten juuri nämä restoratiiviset asanat ja sitoutuminen päivittäiseen restoratiiviseen harjoitukseen viikon ajan vaikuttavat osteopaatin, kuntouttavien liikkeiden ja voimakkaamman joogaharjoitukseni ohella minuun.
Oletko jo kokeillut restoratiivista joogaa? Mitä vaikutuksia sillä on ollut sinuun?
—
Eveliina
