Makaan selin lattialla, tunnen kehon painon alustaa vasten ja huomaan, miten hengitys virtaa sisään ja ulos. Sydämen syke laskee vähitellen harjoitukseni jälkeen. Seuraavien minuuttien aikana tapahtuu kirjo sellaisia sisäisiä kokemuksia, joita sanoin ei pysty selittämään. Tämä on levon paikka. Tämä on shavasana.
Kuluneella viikolla eräs oppilas kysyi minulta joogatunnin lopuksi, miksi shavasanan jälkeen usein ohjeistetaan kääntymään oikean kyljen kautta ylös. Vastasin hänelle, mutta päätin kirjoittaa aiheesta myös teille.
Kuluneella viikolla eräs oppilas kysyi minulta joogatunnin lopuksi, miksi shavasanan jälkeen usein ohjeistetaan kääntymään oikean kyljen kautta ylös. Vastasin hänelle, mutta päätin kirjoittaa aiheesta myös teille.
Ensin on ehkä kuitenkin syytä käydä läpi se, mikä tuo shavasana ylipäätään on.
Mikä on shavasana?
Shavasana (śavāsana) on käännetty suomeksi sanoilla kuolleen miehen asento. Tämä saattaa kuulostaa hullulta aloittelijalle, mutta kun tutkii asiaa hieman tarkemmin, alkaa käännöskin vaikuttaa loogiselta. Sanskritinkielinen sana ‘śava’ tarkoittaa ruumista ja ‘āsana’ asentoa. Silloin tällöin asanasta kuulee käytettävän myös termia mrtasana, missä ‘mrta’ tarkoittaa kuolemaa.
Shavasanassa maataan selin, jalat noin lantionlevyisessä asennossa ja kädet hieman poispäin kyljistä kämmenselät vasten lattiaa. Leukaa on syytä tuoda kevyesti kohti rintakehää, jotta niska ja pää asettuvat mahdollisimman mukavasti. Silmät pidetään mieluiten kiinni, sillä suljetut silmät auttavat kääntymään sisäänpäin.
Shavasana rentouttaa kehoa ja mieltä. Siitä voi myös olla apua väsymykseen tai unettomuuteen. Lisäksi shavasana laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja hengitystiheyttä.
Useimmiten, etenkin modernin joogan parissa, shavasanassa ollaan tunnin lopuksi. Olen joskus kuullut shavasanan symboloivan kuolemista ja harjoituksen jälkeen ikäänkuin synnymme uudestaan. Mielenkiintoista! Shavasanan voi kuitenkin sijoittaa aivan mihin kohtaan tahansa harjoitusta, riippuen vähän siitä, mikä on harjoituksen tarkoitus ja mitä harjoituksella halutaan saada aikaan.
Voisi sanoa, että shavasana on yksi joogan yksinkertaisimmista ja helpoimmista asanoista, sillä valtaosa ihmisistä voi käydä selälleen makaamaan. Shavasana ei välttämättä kuitenkaan ole niin helppo kuin miltä se näyttää – asanan haastavuus piilee nimittäin sisäisissä prosesseissa. Hiljeneminen mielen tasolla, pysähtyminen fyysisesti ja se, ettei varsinaisesti tee mitään, voi olla hyvinkin haastavaa monelle.
Voisi sanoa, että shavasana on yksi joogan yksinkertaisimmista ja helpoimmista asanoista, sillä valtaosa ihmisistä voi käydä selälleen makaamaan. Shavasana ei välttämättä kuitenkaan ole niin helppo kuin miltä se näyttää – asanan haastavuus piilee nimittäin sisäisissä prosesseissa. Hiljeneminen mielen tasolla, pysähtyminen fyysisesti ja se, ettei varsinaisesti tee mitään, voi olla hyvinkin haastavaa monelle.
Miksi shavasanan jälkeen ohjeistetaan kääntymään oikealle kyljelle?
Kun käännymme oikealle kyljelle, sydän jää hieman muiden elimien sekä pään yläpuolelle. Tästä syystä oikealla kyljellä maakaaminen on niin sanotusti harjoituksen viimeinen inversio, eli pää on sydämen alapuolella. Sydämeen tai sisäelimiin ei myöskään oikealla kyljellä maatessa kohdistu painetta.
Raskaana olevia naisia ohjeistetaan kääntymään vasemmalle kyljelle, sillä näin esimerkiksi veri sekä ravinteet kiertävät paremmin istukkaan asti sikiölle.
Oikealle kyljelle kääntymiselle on myös toinen syy, joka liittyy ihmiskehon syvemmillä tasoilla vaikuttaviin energioihin tai oikeastaan energiakanaviin, nadeihin. Nadeja uskotaan perinteisesti olevan 72 000 ja niistä tärkeimmät ovat ida, pingala ja sushumna.
Ida symboloi kuuta ja kuljettaa kylmää, rauhoittavaa energiaa, kun taas puolestaan pingala symboloi aurinkoa ja kuljettaa lämmintä, aktiivista energiaa. Näiden välissä kulkee pääkanava, sushumna, jota ida ja pingala kiertävät häntäluusta päälaelle. Oikealla kyljellä maatessa idan nähdään olevan vapaampi ja virtaavampi. joten harjoituksen jälkeen mielemme on tyyni ja olo rauhallinen. Oikealla kyljellä maatessamme hengitämme voimakkaammin vasemman sieraimen kautta, mikä edesauttaa pranan (elinvoima) virtaamista kehoon.
Käsittääkseni todellisuudessa joogan vanhimmista teksteistä ei löydy viittauksia tai ohjeita minkäänlaisesta kääntymisestä. Moderni jooga on kyllä joskus melko mielenkiintoista, kun välillä ei voi tietää, milloin ja kenen toimesta mikäkin tapa on tullut joogaan mukaan.
No, mille kyljelle tässä nyt sitten tulisi kääntyä vai kannattaisiko nousta vain suoraan ylös?
Se, mikä sinulle tuntuu luontevimmalta, ravitsevimmalta ja parhaimmalta juuri sillä hetkellä, on minusta kuitenkin loppujen lopuksi riittävää.
—
Eveliina
—
Roots Helsingissä voit harjoittaa kanssani tiistaisin ja keskiviikkoisin esimerkiksi slow flow tai lempeä ilta -tunneilla.
Shavasana (ja sieltä nouseminen) on osa jokaista harjoitusta.
Shavasana (ja sieltä nouseminen) on osa jokaista harjoitusta.
PC: Maija Turunen, Roots Helsinki
